Viikonloppu lähestyy ja suunnitelmat ovat valmiina. Ulkona tuntuu olevan jotenkin kostea ilma. Ihan kiva, täytynee käydä vähän lenkillä, niin saa siitäkin nautittua.
Kävin vähän ostoksilla eilen. Ostin hameen, jonka ajattelin olevan ihan ok, vähän rohkeahko, mutta ei mitenkään rivo tai liian paljastava. Menin kotiin ja kokeilin sitä uudestaan. Totesin, etten mitenkään voisi laittaa sitä päälle. Näin itseni nousevan tuolista vaivalloisesti ja silti parishilton näkyy. Niin tyypillistä minua! Miten tämä voi toistua kerta toisensa jälkeen? Liikeessä vaate näyttää upealta ja sopivalta, mutta kotona kokonaan toiselta.
No, onneksi ostin myös pari paitaa ja kengät, joten ei se nyt ihan hukkaan mennyt.
Minä haluan auton! Tarvitsen sitä hyvin harvoin, mutta haluaisin sen kuitenkin. Joku kiva pirtsakka, näpsäkkä ja siisti. Tekniikasta en mitään ymmärrä, enkä haluakaan. ("Millainen auto sulla on? Punainen." blondi, blondi...). Ehkä sitten syksyllä, jos vielä kiinnostaa.
Tänään kampaajalle ja kuontalo kuntoon. Tosi mukavaa. Odotan iltaa ihan innolla, vaikka mitään sen kummempaa ei olekaan luvassa. Ystäväni on aivan ihana, joten hänen kanssaan on aina kivaa.
Hyvää viikonloppua kaikille!
29.6.2007
28.6.2007
Sataa, sataa
Vettä sataa, mutta se kai on vain normaalia. Tarkoittaa sisäharrastelua ja se sopii. Surffailin eilen illalla pitkään netissä ja olin chattailemassa eräässä jossain määrin seksipitoisessa keskustelussa. Käyn siellä toisinaan (lue sana "toisinaan" kriittisesti). Ihmettelin samaa asiaa, jota olen ihmetellyt ennenkin. Eilen parikin tapausta ehdotti minulle rakastelua. Rakastelua! Kun tapaan jonkun seksichatin kautta livenä, en todellakaan rakastele hänen kanssaan. Rakkaan kanssa rakastellaan! Chattituttavuuden kanssa naidaan, nussitaan tai pannaan. Ehkä. Eilisistä ei kyllä kukaan herättänyt suurempaa halua lähteä tapaamaan, enpä sitä ollut etsimässäkään.
Huomenna mennään sitten ulos. Kivaa! N (ystäväni, jota kutsun hänen etunimensä alkukirjaimella) tulee illalla luokseni ja jää ehkä yöksi rientojen jälkeen. Käyn ostamassa jotain hyvää huomiseksi ja etenkin lauantaiksi. Tästä tulee kivaa.
Polvi on kipeä. Eilen jotenkin vihlaisi sellaisessa prässissä, jossa maataan selällään ja nostetaan sellaista pakkaa jaloilla. Vaikka ei niitä painoja niin kamalasti minulla siinä koskaan ole, niin jotenkin vaan meni huonosti. Ajattelin, että kyllä tämä tästä, ja hyvin pystyykin kävelemään ja muuta, mutta täytyy kuitenkin tarkkailla asiaa.
No, nyt aktivoidutaan!
Huomenna mennään sitten ulos. Kivaa! N (ystäväni, jota kutsun hänen etunimensä alkukirjaimella) tulee illalla luokseni ja jää ehkä yöksi rientojen jälkeen. Käyn ostamassa jotain hyvää huomiseksi ja etenkin lauantaiksi. Tästä tulee kivaa.
Polvi on kipeä. Eilen jotenkin vihlaisi sellaisessa prässissä, jossa maataan selällään ja nostetaan sellaista pakkaa jaloilla. Vaikka ei niitä painoja niin kamalasti minulla siinä koskaan ole, niin jotenkin vaan meni huonosti. Ajattelin, että kyllä tämä tästä, ja hyvin pystyykin kävelemään ja muuta, mutta täytyy kuitenkin tarkkailla asiaa.
No, nyt aktivoidutaan!
27.6.2007
Sadepäivä edessä
Kuulemma tänään sataa. Se tarkoittaa salilla käymistä, Kauppahallia, ehkä joku kiva leffa kotona. Jotain hyvää ruokaa ja vähän musiikkia. Mikseipä voisi keksiä itselleen jonkun syyn, jonka varjolla voisi käydä ostamassa jotain uusia vaatteita. Voisin palkita itseni, en tiedä mistä, mutta voisin.
Kaverini pyysi minua perjantaina ulos. Ajattelin mennä. Sama kaveri kysyi, haluaisinko käydä rasvaprosentin mittauksessa. Ajattelin mennä sinnekin. Alhaista prosenttia ajatellen kannattaisi mennä vasta parin kuukauden kuluttua, mutta käyhän se nytkin. Perjantaina kampaajalle ja tyylikkäänä ulos. Viikko paketissa!
Istuin illalla koneella vähän liian pitkään ja nyt väsyttää hieman. Saisin nukkua niin pitkään kuin haluan, mutta en tahdo tuhlata lomapäivää nukkumiseen. Viikonloppuna sitten. Ehkä.
Lomaa on jäljellä vielä elokuun loppuun, joten näitä lomapäiviä vielä on.
Lähden syksymmällä matkalle ja odotan sitä kovasti. Sitä ennen olisi kivaa tehdä joku pieni reissu, vaikkei Tukholmaa tai Kööpenhaminaa kauemmaksi, mutta kuitenkin. Entisessä elämässäni näitä reissuja suunniteltiin aina vähintään vuosi ja sitten kaikki olikin jo aikataulutettu. Nyt ei sellaisesta tarvitse huolehtia.
Entiseni soitti eilen. Hän soittaa aika usein. Hän vaikutti jotenkin ylimieliseltä ja tylyltä, mikä tuntui omituiselta- itsehän hän soitti. Voi, kun hän löytäisi itselleen tyttöystävän. Se tekisi hänelle hyvää. Hän voisi irrottautua paremmin minusta ja on hän kuitenkin ansainnut jotakin mukavaa elämäänsä. Hänellähän on ominaisuuksia, joista moni nainen varmasti pitäisi ;)
Unohdin juoda eilen kahvia, joten tämän aamun kahvi tuoksui ja maistui kerrassaan hienolta. Tästä taitaa tulla hyvä päivä!
Kaverini pyysi minua perjantaina ulos. Ajattelin mennä. Sama kaveri kysyi, haluaisinko käydä rasvaprosentin mittauksessa. Ajattelin mennä sinnekin. Alhaista prosenttia ajatellen kannattaisi mennä vasta parin kuukauden kuluttua, mutta käyhän se nytkin. Perjantaina kampaajalle ja tyylikkäänä ulos. Viikko paketissa!
Istuin illalla koneella vähän liian pitkään ja nyt väsyttää hieman. Saisin nukkua niin pitkään kuin haluan, mutta en tahdo tuhlata lomapäivää nukkumiseen. Viikonloppuna sitten. Ehkä.
Lomaa on jäljellä vielä elokuun loppuun, joten näitä lomapäiviä vielä on.
Lähden syksymmällä matkalle ja odotan sitä kovasti. Sitä ennen olisi kivaa tehdä joku pieni reissu, vaikkei Tukholmaa tai Kööpenhaminaa kauemmaksi, mutta kuitenkin. Entisessä elämässäni näitä reissuja suunniteltiin aina vähintään vuosi ja sitten kaikki olikin jo aikataulutettu. Nyt ei sellaisesta tarvitse huolehtia.
Entiseni soitti eilen. Hän soittaa aika usein. Hän vaikutti jotenkin ylimieliseltä ja tylyltä, mikä tuntui omituiselta- itsehän hän soitti. Voi, kun hän löytäisi itselleen tyttöystävän. Se tekisi hänelle hyvää. Hän voisi irrottautua paremmin minusta ja on hän kuitenkin ansainnut jotakin mukavaa elämäänsä. Hänellähän on ominaisuuksia, joista moni nainen varmasti pitäisi ;)
Unohdin juoda eilen kahvia, joten tämän aamun kahvi tuoksui ja maistui kerrassaan hienolta. Tästä taitaa tulla hyvä päivä!
26.6.2007
Ihana kesä!
Aloitin kirjoittamaan tätä blogia erään ystäväni ehdotuksesta, kun kerroin hänelle, miten ihanalta elämä tuntuu. Päiväkirjahan tämä kai on.
Vähän taustaa:
aloin seurustella mieheni kanssa, kun olin 14-vuotias. Mies oli silloin 29. Saimme kohdata valtavasti arvostelua ja se epäilemättä vahvisti vain suhdettamme. Olin 18, kun menimme naimisiin. Lapsia meille ei tullut, mutta ero kylläkin. Erosimme tammikuussa 2007 minun aloitteestani.
Olin jotenkin kyllästynyt, enkä nähnyt enää mitään muuta kuin tätä samaa rataa elämäni loppuun saakka. Ero pelotti valtavasti, mutta olin jotekin jo valmis siihen. Eron jälkeen olin aika tyhjän päällä, mieshän oli hoitanut kaikki arkipäiväiset asiat raha-asioista auton hankintaan. Minä olin pikkurouva, joka purki tuntojaan kuntosalille ja lenkkipolulle.
Kävin ensimmäisen kerran ravintolassa vasta maaliskuussa, koska en uskaltanut mennä sinne aiemmin. Ajattelin, että kaikki sinkkumiehet hyökkäävät kimppuuni nyt, kun olen ns. vapaata riistaa. Ei siinä ihan niin käynyt.
Sain oman asunnon hankittua ja sen sisustaminen ja laittaminen oli yksi elämäni suurimmista asioista. Tuntui jotenkin omalta pesältä. Parista kaverista tuli ystäviä, jotka kävivät lohduttamassa ja valamassa uskoa kevättalven herkkinä hetkinä.
Kun tämä kesä alkoi toukokuussa, minusta tuntui, että olisin kuoriutunut jostakin. Niin kuin olisin kaivautunut maan alta. Häipyvän nopea ja lähes huomaamaton flirtti torilla sai minut hehkumaan viikon. Ensimmäisen kerran elämässä katsoin itseäni peilistä oikein kunnolla. Ensimmäisen kerran ajattelin, että mitähän mieltä miehet ovat minusta. Seisoin alasti peilin edessä vaikka kuinka kauan ja katselin. En tietenkään mitenkään ihaillen, vaan muutoin erilaisin silmin. Virheitäkin löytyi, kun tarpeeksi tuijotin, mutta olin aika tyytyväinen. Eipä hassumpaa.
Tänä kesänä olen ottanut asuntoni parvekkeella ilkosillani aurinkoa. En ollut tehnyt sitä koskaan. En voinut. Miehelleni rintaliivienkin näkeminen tarkoitti seksiä. Minulla ei ole koskaan ollut mitään sitä vastaan, sekin oli vain automatisoitunut.
Puhun varmaankin tässä blogissa paljon entisestäni. Ehkä pahastikin. Ei se silti tarkoita, että olisin kamalasti kärsinyt. Liitossa oli ihaniakin aikoja. En vain osaa elämääni muuhun peilata. Puhun myös seksistä, tai oikeastaan kai seksuaalisuudesta. Se on minulle nyt aivan uudenlainen asia, ja tietysti aika kiehtovaa tällä hetkellä.
En usko, että kovinkaan moni näitä puuduttavia lässytyksiä jaksaa lukea, mutta jos jaksaa, niin kiva. Älkää loukaantuko.
Nyt eteenpäin.
Ihana päivä lähteä jumppaamaan ja sitten joen rantaan istuskelemaan!
Vähän taustaa:
aloin seurustella mieheni kanssa, kun olin 14-vuotias. Mies oli silloin 29. Saimme kohdata valtavasti arvostelua ja se epäilemättä vahvisti vain suhdettamme. Olin 18, kun menimme naimisiin. Lapsia meille ei tullut, mutta ero kylläkin. Erosimme tammikuussa 2007 minun aloitteestani.
Olin jotenkin kyllästynyt, enkä nähnyt enää mitään muuta kuin tätä samaa rataa elämäni loppuun saakka. Ero pelotti valtavasti, mutta olin jotekin jo valmis siihen. Eron jälkeen olin aika tyhjän päällä, mieshän oli hoitanut kaikki arkipäiväiset asiat raha-asioista auton hankintaan. Minä olin pikkurouva, joka purki tuntojaan kuntosalille ja lenkkipolulle.
Kävin ensimmäisen kerran ravintolassa vasta maaliskuussa, koska en uskaltanut mennä sinne aiemmin. Ajattelin, että kaikki sinkkumiehet hyökkäävät kimppuuni nyt, kun olen ns. vapaata riistaa. Ei siinä ihan niin käynyt.
Sain oman asunnon hankittua ja sen sisustaminen ja laittaminen oli yksi elämäni suurimmista asioista. Tuntui jotenkin omalta pesältä. Parista kaverista tuli ystäviä, jotka kävivät lohduttamassa ja valamassa uskoa kevättalven herkkinä hetkinä.
Kun tämä kesä alkoi toukokuussa, minusta tuntui, että olisin kuoriutunut jostakin. Niin kuin olisin kaivautunut maan alta. Häipyvän nopea ja lähes huomaamaton flirtti torilla sai minut hehkumaan viikon. Ensimmäisen kerran elämässä katsoin itseäni peilistä oikein kunnolla. Ensimmäisen kerran ajattelin, että mitähän mieltä miehet ovat minusta. Seisoin alasti peilin edessä vaikka kuinka kauan ja katselin. En tietenkään mitenkään ihaillen, vaan muutoin erilaisin silmin. Virheitäkin löytyi, kun tarpeeksi tuijotin, mutta olin aika tyytyväinen. Eipä hassumpaa.
Tänä kesänä olen ottanut asuntoni parvekkeella ilkosillani aurinkoa. En ollut tehnyt sitä koskaan. En voinut. Miehelleni rintaliivienkin näkeminen tarkoitti seksiä. Minulla ei ole koskaan ollut mitään sitä vastaan, sekin oli vain automatisoitunut.
Puhun varmaankin tässä blogissa paljon entisestäni. Ehkä pahastikin. Ei se silti tarkoita, että olisin kamalasti kärsinyt. Liitossa oli ihaniakin aikoja. En vain osaa elämääni muuhun peilata. Puhun myös seksistä, tai oikeastaan kai seksuaalisuudesta. Se on minulle nyt aivan uudenlainen asia, ja tietysti aika kiehtovaa tällä hetkellä.
En usko, että kovinkaan moni näitä puuduttavia lässytyksiä jaksaa lukea, mutta jos jaksaa, niin kiva. Älkää loukaantuko.
Nyt eteenpäin.
Ihana päivä lähteä jumppaamaan ja sitten joen rantaan istuskelemaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)